Aasialaisia kieliä (Japani, Kiina ja Korea) puhuvat ihmiset usein eivät kuule /l/ ja /r/ äänteen eroja, ja siksi käyttävät /l/ äännettä /r/ äänteen tilalta. Tämä aiheuttaa paljon kommunikaatiopulmia.
Yleensä tutkimusasetelmat lähtevät siitä, että ihmisen täytyy kuulla eri äänteiden ero, ennen kuin heille voi opettaa uuden ääntymätavan. Usea tutkimus on kuitenkin havainnut, että Japania, Koreaa tai Kiinaa äidinkielenään puhuva ihminen voi erotella puheessa tuottamisen tasolla /l/ ja /r/ äänteet, vaikka he eivät kuule näiden äänteiden eroja.
Tutkimuksessa jonka luin, (Rawel-Lampman, Wilson, 2018) opetettiin Aasian maiden kielien puhujille vaihtoehtoinen tapa tuottaa englannin kielen /r/ äänne, niin, että kielen kärki tulee alahampaiden luokse. Tämä korjasi tutkittavien ääntämystä tarpeeksi, jotta puhe selkeytyi. Vaikka tutkittavat eivät edelleenkään pystyneet auditiivisesti erottelemaan /l/ ja /r/ äänteitä.
Hämmästelin tätä tutkimusta, sillä lähtökohtaisesti minulle on aina opetettu, että täytyy kuulla äänteiden ero, ennenkuin voi oppia niiden ääntymätavan. Tutkimuksessa pohditiinkin, oppivatkohan tutkittavat ajan kuluessa kuitenkin havainnoimaan äänteiden eroja myös auditiivisesti.
Teen todella vähän auditiivisen erottelun harjoittelua omassa kuntoutustyössäni. Olen ajatellut, että tekemällä oikeanlaisia puheliikkeitä, samalla auditiivinen puoli myös vahvistuu. Lapsi joutuu joka tapauksessa monitoroimaan jatkuvasti auditiivisestikin omaa tuottoaan.
Itse artikkeli löytyy klikkaamalla tätä linkkiä <—–
Mitä mietteitä sinulla tästä syntyi?